Hyvisten puolella – Kestääkö Crazy Town vertailun yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen näkökulmasta?

Crazy Town -tiimin sisäisessä viestintävälineessä Slackissa käynnistyi loppuvuonna 2020 keskustelu siitä kuinka vastuulliset arvot toteutuvat Crazy Townilla ja miten voimme pienenä tekijänä vaikuttaa kestävään kehityksen toteutumiseen.

Kaikkiin kohtiin meillä ei ole iskeä pöytään tarkkoja lukuja, mutta tämä korjataan asteittain. Laskemme vuoden 2021 aikana muun muassa paikallisten CT-yhteisöjen hiilijalanjäljen alkaen Hämeenlinnasta yhteistyössä kaupungin kanssa.

Tässä alkuun kuitenkin kuusi väitettä kestävän liiketoiminnan ja kestävän kehityksen näkökulmasta, jotka voimme allekirjoittaa jo nyt – Miten Crazy Town on hyvisten puolella ja miksi meihin liittyminen on ympäristöteko?

KESTÄVÄ LIIKETOIMINTA

  • Crazy Town on suomalaisessa omistuksessa ja maksamme tänne myös verot ilman kikkailuja: Toisin kuin useat kiinteistövetoiset ja kansainvälisten sijoitusyhtiöiden omistamat kilpailijamme, Crazy Town on yrittäjävetoinen ja täysin suomalaisessa omistuksessa. Tammikuussa 2021 omistus jakautui seuraavasti: yrittäjät ja työntekijät 87,7%, Random Ventures -sijoitusyhtiö 4,8% Jyväskylän ammattikorkeakoulun sijoitusrahasto 3,6%, muita piensijoittajia 3,9%.
  • Työllistämme vuosittain suomalaisia palvelualan yrityksiä 250 000 eurolla: Käytämme vuodessa neljännesmiljoonan palveluostoihin, joissa suosimme mahdollisuuksien mukaan aina paikallisia yrityksiä ja toimijoita. Laitamme hyvän kiertämään takaisin.
  • Kaikki kiinteistöt joissa toimimme vuokralla ovat suomalaisessa omistuksessa: Jyväskylä / Ilmarinen (100% suomalainen eläkeyhtiö), Tampere / S-Pankki (osuuskuntien omistama 100% suomalainen), Hämeenlinna / OP Etelä-Häme (omistaja-asiakkaiden omistama 100% suomalainen), Pori / Porin kaupunki.

KESTÄVÄ KEHITYS

  • Yhteisöllinen työtila on ympäristöteko: Vuonna 2019 The Exponential Climate Action Roadmap selvitti, että yritykset voisivat vähentää kasvihuonepäästöjä 50% vuoteen 2030 mennessä lisäämällä Crazy Townin kaltaisten tilapalveluiden käyttöä. Yhteiskäyttötilan käyttöaste on korkeampi verrattuna omaan tilaan eikä hukkaneliöitä ole. Myös etätyöntekijät voivat käyttää yhteisöllistä tilaa sen sijaan, että he matkaavat pääkonttorille päivittäin.
  • Crazy Townin avulla vanhat kiinteistöt on saatu hyötykäyttöön: Kiinteistöjen vajaakäyttö ja tyhjillään pitäminen ei ole ympäristön kannalta mikään ekoteko. Myös kiinteistöjen purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle rasittaa ympäristöä. Ennen Crazy Townia useat kiinteistöt joissa toimimme olivat olleet tyhjinä vuosikausia. Työn ja oppimisen yhteisö on antanut uuden käyttötarkoituksen tavaratalolle, postin lajittelutilalle, kauppakeskukselle ja koululle. Toki haittapuolena osa kiinteistöistä on melko vanhoja – remonteista huolimatta energialuokitukset vaihtelevat eikä ihmeitä ole tehtävissä.
  • Crazy Town -yksiköt sijaitsevat kaupungin keskustoissa: Tiloihin on helppo saapua kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä myös kaukaa. Lisäämme kaupunkikeskustojen elinvoimaa. Esimerkiksi Crazy Town Jyväskylä on usealla sadalla hengellä kaupungin suurimpia työyhteisöjä, jonka jäsenet hyödyntävät paikallisia palveluita, kauppoja ja ravintoloita.

Luomme työn ja oppimisen yhteisöä, koska koemme tekevämme  yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Uskomme, että Suomen tulevaisuudelle on keskeistä kuinka hyvin asiantuntijatyön tekijät omaksuvat uudenlaiset työn tekemisen tavat, jatkuvan oppimisen sekä osaamisen hyödyntämisen yli organisaatiorajojen.

Merkitystä on tietenkin myös sillä, toteutetaanko tämä kestävästi – oli näkökulma sitten ympäristöystävällisyydessä tai liiketoiminnassa ylipäätään.

Tutustu tästä Crazy Town -jäsenyyksiin »